dont hate the player, hate the game

Kuten otsikkokin jo ehkä kertoo haluan kirjoittaa aiheesta ihmissuhde-pelit, sillä minä jos joku olen niissä äärimmäisen huono. Ensinnäkään en osaa peliä nimeltä "yhdenillan-jutut", sillä menen ihastumaan vastapelaajaani.. joten olen siinä pelissä automaattisesti aina häviäjä. En myöskään osaa peliä "parisuhde", vaikkakin pelaan sitä ehkä parhaiten, toistaiseksi olen kuitenkin ollut häviäjä kahdessa pelissä kolmesta. Kolmas peli jota en tunne on "pokaus" ja tästä pelistä haluankin kirjoittaa erityisesti.

"pokaus"-pelin säännöt kuulostavat yksinkertaisilta: flirttaile, juttele, hurmaa. Mutta se ei ole sitä! Ainakaan minun kohdallani, sillä en ole tyypillinen tyttö.. ainakaan omasta mielestäni. Jos pelaajina ovat tyttö ja poika, pokaus onnistuu hyvin harvoin niin, että tyttö on aktiivisempi osapuoli. Ei, pelissä on kierot säännöt siitä miten tyttö-pelaajan tulisi toimia ja olla.

Ensinnäkin, tytön tulee olla vaikeasti tavoiteltava. Hän saa halutessaan osoittaa vain pienen hymyn tai silmäyksen pojalle osoittaakseen olevansa kiinnostunut, mutta hän ei missään nimessä saa tehdä siirtoa pojan luokse jos tahtoo pokauksensa onnistuvan. Sillä pojat ovat saalistajia, he haluavat nähdä vaivaa tämän herkkupalan eteen. Tiedän, kuulostaa tyhmältä ja mielestäni se onkin sitä. Mutta niin se on, nainen saa näytellä saaliseläimen roolia ja mies saa toteuttaa kivikautista viettiään metsästäjän-roolistaan.

Toiseksi, tyttö ei saa olla liian vaikeasti tavoiteltava sitten kun mies on vihdoin tehnyt siirtonsa ja edennyt juttelu-vaiheeseen. Jos tyttö haluaa siirtyä pokaus-leveliltä parisuhde-levelille, mutta haluaa välttää yhdenillanjuttu-tasoa hänen kuuluu hienovaraisesti ilmaista se, ettei vaikuta pihtarilta "et tuu sitten saamaan tänään mitään". Lisäksi on vaarana kun tekee "et tule saamaan pimppiä"-asian heti alussa selvässä, saattaa tulla tuominneeksi koko miessukupuolen ajattelemaan vain sitä yhtä ja ainoata asiaa. No niinhän ne tekevätkin, mutta sitä ei saa sanoa heille ääneen.

Mutta!! Jos tyttö ei tee asiaa miehelle selväksi heti alkumetreillä, hän saattaa pahimmassa tapauksessa syyttää tyttöä loppumetreillä (siinä vaiheessa kun tyttö on lähdössä YKSIN kotiin) siitä, että on koko illan antanut ymmärtää mutta ei ymmärrä antaa. Ja hän tuomitsee tytön julmaksi miehillä leikkijäksi ja pelaajaksi, mutta tämä on vain bluffia!! Miehen taktiikkana on saada tyttö tuntemaan syyllisyyttä ns."epäreilusta pelistä", jolloin hän saattaa pahimmassa tapauksessa voittaa pelin ja tyttö puolestaan kompastuu rosvosektoriin ja voi kaupanpäälliseksi saada kupan ja kolme muuta kaveria. Sen pituinen se.

Millainen pelaaja minä olen? Liian avoin, paljastan kaikki korttini heti kättelyssä jolloin minun kanssani pelaamisesta tulee tylsää sillä olen liian helppo vastus. En osaa bluffata, saati olla salaperäinen. Minä olen hyökkääjä ja yritän saada pojan shakki-mattiin, tämäkös kauhistuttaa heitä ja he jättävät leikin kesken. peli päättyy osaltani ennenkuin se alkaakaan. En ole luovuttaja, mutta en myöskään odottaja. En jaksa pelata peliä missä mies on pelaaja ja minä pelinappula, haluan myös tehdä siirtoja! Ilman että pelaamme miehen pelisäännöillä. Tämän vuoksi en varmaan koskaan pääse mukaan peliin, mutta ainakaan en alistu noille naurettaville pelisäännöille jossa mies on lähes poikkeuksetta aina voittaja.