torstai 7. marraskuuta 2013

Even a good player will someday become a toy of a better player. I'ts called karma.

Olen pahoillani hiljaisuudesta täällä blogin puolella. Kerron nyt tarinani ehkä kolmessa osassa tähän päivään. Viimeksi siis kerroin tavanneeni tämän ihastuttavan -93 syntyneen toyboyni Bossanovan. Juttuhan meni niin että samanaikaisesti töissä sain vahingossa hurmattua erään miehen jota luulin joksikin toiseksi. No tämä mies laittoi syntymäpäivänäni viestiä facebookissa jolloin olin menossa bilettämään yhdessä kavereideni kanssa.

"Hei. Sähän se olit tänään se joka luuli mua sun ystävän Helin kaveriksi"
"Joo. Sori hei se, sekaannus."
"Jep, jep."
"jepjep.."

ja siitä sitten lähdettiin. Selvisi että mies oli minua kymmenen vuotta vanhempi (aluksi hän valehteli ikäänsä neljällä vuodella alaspäin) ja sovimme treffit tenniskentälle. Minustahan ei Serena Williamsia saa tekemälläkään joten treffeillämme huidoin hänen pallonsa pahasti metsään, että olisi voinut todeta meillä kummallakin olleen pallo hukassa. Ei siinä mitään, sovimme että tapaisimme parin päivän päästä uudestaan.

Seuraavana päivänä olin sopinut treffit Bossanovan kanssa. Hän tuli hakemaan minut töistä autollaan ja vei minut paikkakuntamme kauneimmalle rannalle joka sijaitsee meren ääressä. Kello oli jo yli keskiyön ja tiedossa piti olla aikalailla romanttinen ilta. Se alkoikin hyvin romanttisesti,... KUNNES törmäsin rannalla tennis-kaveriini joka oli ottamassa hämyisestä illasta kuvia. Hän lähti paikalta ja minä laitoin nopeasti watsapissa viestiä paikatakseni tilannetta: "Moikka! Näinkö sut äsken täällä rannalla? Mun kaveri lupas hakee mut töistä jos pidän sille vähän aikaa seuraa ennenkun sen omat työt alkaa." Joo.. vastausta ei ihmeen kummassa kuulunut ja minusta tuntui pahalta kun valehtelin. Oloni oli kurjaakin kurjempi. Ei jeesus, miksi mulle käy aina näin?? No treffithän menivät pilalle tämän pikkupojankin kanssa ja hän heitti minut kotiin kun ei minusta irronnut seuraa suhdesotkujani selvitellessä.

Tenniskaveri totesi että olen liian nuori hänelle muutenkin ja parempi ettei olla tekemisissä. Päätin siis yrittää hieroa sovintoa toyboyni kanssa lähettämällä anteeksipyyntöviestejä ja selittämällä että minulla oli riitaa ystäväni kanssa. Mitä kaksinaamaista peliä näin jälkeen ajateltuna!

Törmäsimme bossanovan kanssa sitten eräs baari-ilta ja sain houkuteltua hänet luokseni mature-moovein (pelasin kieroa peliä ja esitin vaikeasti tavoiteltavaa (jos se enää millään rippeillä oli mahdollista) ja hän lankesi jekkuihini). Päädyimme tuolla reissulla sille sänkyreissulle josta kirjoitin jo aimmen, sille missä seksi ei ollut mistään kotoisin. Aamulla vitsailin hänen kutsuneen minua yöllä kännissä eksänsä nimellä (hauskaahan tässä oli siis se että hänen eksällään oikeasti oli sama nimi kuin minulla mutta hän ei tiennyt minun tietäneen sitä joten hänkin nauroi).
Hän lähti kotiin ja minä jäin jälleen miettimään yksin millainen ihminen minusta oli tulossa? Haluanko minä tätä? Pyöritän ihmisiä kuin pelinappuloita jotten itse joutuisi sellaiseksi. Miksi pelaaminen on sallittua pojilta muttei tytöiltä? Syö tai tule syödyksi.



maanantai 29. heinäkuuta 2013

baari-iltojen päätös

Näimme Bossanovan kanssa pari päivää myöhemmin. Hän oli bilettämässä ja minä olin bilettämässä (tosin eri baareissa, koska hän ei tietystä syystä pääse samoihin baareihin kanssani). Tapasimme ennen pilkkua, hän kömpi tapaamispaikallemme mäkkärin eteen kaupunkimme teinihelvetistä ja minä siitä yhdestä ainoasta täyteen ahdetusta sillipurkki-baarista.Olimme sopineet että hän tulisi jatkamaan synttärikemujeni juhlintoja luokseni..Kerrankin olin tosissani päättänyt että en mene sänkyyn vaikka mikä olisi, sillä olin jostakin kumman syystä aidosti kiinnostunut tyypistä.

Saavuimme kotiini ja hän oli tällä kertaa selkeästi se hermostuneempi osapuoli. Hän kyseli minulta kysymyksiä jotka oli jo matkalla minun luokseni esittänyt ainakin viidesti. Istuimme sängylleni ja tarjosin synttärikemuistani jääneitä mansikoita. söimme hiljaisuudessa ja hän hymyili minulle täydellistä hymyään, hymyilin takaisin ja hän kumartui suutelemaan minua. Pian suutelimme sängylläni päällekkäin (vaatteet päällä tietysti) ja hän rupesi innokkaaksi. Sanoin että en aio harrastaa hänen kanssaan seksiä. Hän ihmetteli syytä ja mietin mielessäni vain mahdollisia näillä päivillä alkavia menkkojani, sillä kaikki järkevät syyni olin kadottanut jo siihen mennessä pojan taitavien suutelutaitojen ansiosta. Vastasin kuitenkin: "Sori, mä en harrasta känniskeksiä, joudut valitettavasti vain nukkumaan mun  kanssa. Toivottavasti et pety pahasti." Johon hän: "En toki. Nukkuminenkin on varmasti kivaa sun kanssa. Teen sen mielelläni." ... mutta kyllä hän silti yritti ja hamusi aina siihen asti kunnes sammui.

No aamulla tekosyyni ei valitettavasti enää toiminut, sillä molemmat olivat selvinneet päihtymyksestä ja olivat sillä hetkellä enää ainoastaan alkoholimyrkytyksen (suomeksi darran) vaikutuksen alaisia. Homma kävi kiihkeäksi ja valitettavasti olin liian utelias ottamaan selvää olivatko pojan seksitaidot yhtä hyvät kuin suutelutaidot (no okei... olin vain puutteessa ja heikkomielinen) ja avasin hänelle pandoran lippaani.

No lyhyesti, seksitadot olivat hyvät, mutta välineet olisivat voineet olla paremmat. tai siis luultavasti me emme vain olleet sillä saralla yhteensopivaa tyyppiä (tai sitten minulla on vain äärettömän suuret kriteerit .... tai vain löysä vagina? :D). Jokatapauksessa. Tämän tapahtuneen välikohtauksen jälkeen kysyin tahtoiko hän tulla kanssani suihkuun, mutta ilmeisesti hänen kotonaan on paremmat suihkut, sillä vastaus oli kieltävä ja menin sinne yksin. Poika totesi että hänen olisi varmaan syytä lähteä kotiin ja pyyhe päälläni kysyin aikooko hän tehdä sen sillä välin kun olen suihkussa vai vasta kun olen tullut sieltä. Hän lupasi odottaa. Suihkusta tullessani hän oli pukenut päälleen ja kiitti yöpaikasta. Nyökyttelin vain. Sitten hän kysyi mentäisiinkö uimaan ensi viikolla (koska olimme puhuneet yöuinnista jotakin). Tahdoin tietää oliko hän tosissaan näkemässä minua vielä vai oliko tämä pehmennetty tapa hyvästellä. Hän hymyili ja sanoi: "En mä kysyisi jos en tahtoisi nähdä. Mulla oli kivaa."

Sitten hän oli aikeissa suudella, mutta ojensin itse käteni ja sanoin: "Kiitos. Olemme yhteyksissä". Hän hymyili niin suloisesti että melkein teki pahaa sulkea ovi hänen perässään.








Kuinkas sitten kävikään

Kuinkas minun ja bossanovan sitten kävi? vai kävikö mitenkään? Laittoiko hän minulle ikinä tekstaria ja pyysikö sulkkismatsiin? Se selviää tässä jaksossa! Ehehehe.

Seuraavana aamuna mietin vain että mitä hittoa. Toivoin ja pelkäsin että poika ottaisi minuun yhteyttä. Menin töihin ja siellä ollessani älypuhelimeni piippasi. Viestissä luki: "Veera heei! Millo sitä lähetään pelaa sulista? -Bossanova" Sovimme treffit viiden päivän päähän, sillä silloin minulla olisi hyvä sauma vapaa-illalle (tuo samainen päivä sattui myös olemaan syntymäpäiväni). Viisi päivää kului tekstaillessa ja varmistellessa että molemmat saapuisivat paikalle ja kun treffipäivä viimein koitti...

minun piti ottaa kaksi tequila-shottia koska olin niin hermona! Kuulostan rappioalkoholistilta tai kaappijuopolta, mutta kyse oli yksin omaan siitä että olin koko päivän moralisoinut itseäni siitä että olin menossa treffeille neljä vuotta nuoremman pojan kanssa ja siinä pisteessä kun olin pyöritellyt asiaa päässäni koko päivän niin ei ollut muita vaihtoehtoja! Tai no oli: oksentaa tai pyörtyä hermostuksesta.

Menin pihalle odottamaan poikaa joka oli lupautunut hakemaan minut autollaan. Hän saapui törkeän hienolla hopeisella autolla ja nousi siitä ulos kuin joku hemmetin calvin kleinin malli tai jotakin! Tuijotin poikaa suu auki uskomatta että eteeni oli juuri kävellyt enkelimäisen seksikkään näköinen poika,  lihaksikkaine vartaloineen ja täydellisen hammasrivistön omaavine valkoisine hymyineen! Olin sulaa siihen pisteeseen. Kun sain ensimmäiset sanat suustani ulos tokaisin: "Herranjumala! Sä olet ihan törkeän komea, komeampi mitä mä  muistin!" ja mietin miksi ihmeessä tuo jumalainen ilmestys oli ikinä tullut pokaamaan MINUA?! saati oikeasti lähtenyt kanssani treffeille sen jälkeen kun olin leikkinyt hänen kanssaan PEUKKUTAPPELUA`??

Pelasimme sulkapalloa. Sovimme että jokaisen pelin hävijältä saa kysyä minkä tahansa kysymyksen. Ensimmäisen kysymykseni tein minä:
"Mikä horoskooppimerkki sä olet?"
"Neitsyt"
"MITÄ?!! SÄ OLET VIELÄ TEINI! 19v?!!"

Sitten hän:
"No millon sulla on synttärit?"
"Ömmm.. Tänään."
"TÄNÄÄN?!!"

Lopuksi otimme matsin jossa voittaja saisi valita itselleen palkinnon. Minä valitsin että saisin nähdä hänen sikspäkkinsä ja  hän jäi miettimään omaansa. Hän voitti ja menimme kotiini teelle sulkapalo-ottelun päätteeksi ja hän totesi: "Nyt mä tiedän mitä haluan palkinnoksi. Voisitko pussailla mun kanssa?" Ja siinähän pussailtiin. Ja pikkupoika oli tajuttoman hyvä siinä!!


sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Bossanova

Olipa kerran minun ja työkaverini yhteinen työilta jolloin päätimme, että lähtisimme molemmat paikalliseen baariin jossa soitettiin bossanova-tyyppistä musiikkia tuona iltana. Kumosimme kahteen pekkaan pullollisen alkon halvinta valkoviiniä. Molemmat humalluimme kiitettävästi jo pelkästään jonottaessa kun kittasimme tuota jumalten juomaa tyhjiin vatsoihimme. Etenimme jonossa aivan ovelle saakka ja minä aloitin iltani  kommentoimalla poken vaatevarustusta, ihme että pääsimme sisälle!

Sisällä tilasin meille juomat ja bongasin vaeltajan väkijoukosta. Hylkäsin työkaverini ja änkeydyin tämän viimevuotisen ihastukseni viereen lätisemään. Kyselin missä hän on ollut kun ei ole näkynyt (ihan kuin en muka olisi tietänyt) ja höpötin niitä näitä. Pian vaeltajan piti mennä kättelemään pikkuveitikkaa (eli suomeksi: kuselle vessaan) ja minä jäin pitämään seuraa hänen ystävälleen, joka myöskin oli selkeästi entinen L-positiivinen (eli lesta eli lestadiolainen). Pian löysinkin itseni toimimasta terapeuttina tälle tyypille. Hän avautui minulle mm. lapsena kokemastaan väkivallasta, siitä kuinka hirveää on saada niin nuorena lapsia (tyypillä oli kolme kakaraa joista viimeisin oli syntynyt parin päivän sisällä) ja kolmanneksi siitä kuinka hän ei rakasta vaimoaan. Lopuksi hän kysyi minulta miten näin kaunis nainen voi olla sinkkuna? Tässä kohdin koin tarpeelliseksi poistua paikalta, etenkin kun huomasin ettei vaeltaja ole kiinnostunut minusta pätkääkään.

Työkaverini oli aiemmin jo ilmoittanut poistuvansa paikalta, joten lösähdin yksinäni istumaan tyhjään pöytään. Onneksi ei ehtinyt mennä kuin korkeintaan 2 minuuttia kun seurakseni oli istunut poika sanomalla:"Miten on mahdollista että noin kaunis tyttö istuu täällä yksinään?" Pojan ystävätkin olivat piirittäneet pöytäni ja katsahdin heitä kakkia. Humalaisilla aivoillani kykenin kuitenkin huomaamaan sen tosiasian että he näyttivät minua nuoremmilta joten tokaisin pojalle:" Ootko sä joku ysikolmonen?" Poika meni hieman hämmilleen ja osa hänen itsevarmuudestaan karisi ja hän vastasi myöntävästi jolloin minä rehahdin nauramaan ja sain soperrettua nauruni lomasta: "Sä olet nuorempi kuin mun pikkuveli!!!" Tämän sanottuani poika näytti tyrmistyneeltä ja tiedusteli minun ikääni. Kerroin olevani vuosimallia -89 jolloin kaikki pojan kaverit kaikkosivat pöydästä,....... mutta poika jäi.

Sanoin että hänen pistetilanteensa silmissäni on melko huono ja sitä pitäisi nyt nostaa jollakin. Silloin keksin että jos hän voittaisi  minut kivi-sakset-paperi-pelissä niin hän voisi ansaita itselleen pluspisteitä. Jännä juttu, mutta poika lähti leikkiin mukaan. Hän voitti. Hän voitti myös peukkutappelun ja sai lisäpisteitä myös totuudessa ja tehtävässä jossa pelasimme vain totuuksilla joita kännyapsini meille sylki. Minulla oli niin hauskaa etten edes huomannut pilkun tulleen ja vasta varttia vailla neljä nostin perseeni ylös siitä penkistä.

Narikalla kehuin narikkamiestä törkeän komeaksi ja pikkupojan (eli tämän ysikolmosen) auttaessa minua laittamaan neuletakkiani päälle huomasin että kaikki korttini ovat kadonneet lompakostani. Pankki-luotto ja ajokortit olivat hävinneet. Menin takaisin sisälle ja löysin ne kaikki pöytäni alta, sieltä sitten konttasin niitä pikku-pikkumekossani ja tämän jälkeen toivotin pojalle hyvät yöt. Hän kyllä pyysi numeroni ja käskytin häntä laittamaan minulle viestiä seuraavana päivänä ja pyytämään minua pelaamaan sulkapalloa kanssaaan. Sitten menin yksin kotiin... tai en oikeasti, menin maalivahdin  kanssa tajuten, että en ole hänestä enää pätkääkään kiinnostunut.


lauantai 20. heinäkuuta 2013

synninpäästö

Minun täytyy tunnustaa jotakin:

Olen ihan samanlainen kuin kaikki kusipäämiehetkin.

En ole yhtään parempi kuin kukaan pelimies tai naistennaurattaja, olen ihan yhtä samanlainen. Tai okei, nyt valehtelin. En ole täysin samanlainen, hyvä on.. myönnetään että minäkin pyörritän jos minkämoista häntäheikkiä pikkurillini ympärille ja pelaan heidän kanssaan ties minkälaisia pelejä, sekä deittailen useaa yhtäaikaisesti, MUTTA en tee sitä siksi että saisin heiltä kikkeliä. Se on minun ja kusipäämiesten ero. Haluan aidosti tutustua ihmisiin ja seksi on satunnainen bonus.

Myönnän myös että olen tuominnut monia kaltaisiani miehiä. Eksäni haukuin omatunnottomaksi kusipääksi joka pyöritti huhujen mukaan kahta naista yhtäaikaa (huhu ei tosin pitänyt paikkaansa) ja vannoin ystävilleni että minähän en koskaan moiseen sortuisi, moraalitonta peliä! Ja katsokaa mikä minusta on tullut? Olen kuin juutalainen joka naulitsee ristille kaltaisensa (okei... ehkä pidetään uskonasiat kaukana täältä blogista). Mutta nyttenkun olen tehnyt synninpäästön (okei.. tein sen taas!) niin voin jatkaa blogiani hyvällä omallatunnolla toteamalla että minä olen kusipää ja muistakaa se tästälähin.

Tarinani seuraavassa osassa eli tässä jonka olen juuri aikeissa kertoa, kerron teille miten maalivahdin oikein lopulta kävi. Varmasti olette odottaneet innolla tuloksia siitä kumpi pelin voitti. ja tässä tulee:

Poikahan rupesi kertaheitolla innokkaaksi ja lähetteli minulle viestejä puheluidensa lomasta. Kävimme unelmateffeillä ja minulla oli todella mukavaa: pelasimme mailapeliä, uimme meressä ja lopuksi kävimme elokuvissa ja hän hieroi tacomausteita käsiini (siinä vaiheessa ajattelin että hyi kuinka etovaa... mutta annoin sen anteeksi). No. Viime lauantaina olin ihanan työkaverini kanssa viettämässä iltaa ja niin oli myös maalivahti mutta eri baarissa kuin me. Hän lähetteli illan mittaan viestejä, mutta minulla oli niin hauskaa etten noteerannut niitä kuin vasta siinä vaiheessa kun poistuin baarista. Tapasimme ulkona ja hän halusi saattaa minut kotiin. Kotiovellani hän kyseli olisiko mahdollista päästä teelle (ja mainittakoon että olen niin naiivi että olin tosissani tarjoamassa tyypille pelkkää teetä).

Menimme siis luokseni ja nopeasti kävi ilmi että hän oli jäämässä  yöksi. En sinänsä pannut pahakseni, mutta olin myös saman illan aikana tavannut baarissa erään tyypin (josta kerron lisää myöhemmin) ja tajunnut että en ehkä ole tästä maalivahdista niin kiinnostunut kuin voisi olla. Hän heittäytyi intohimoiseksi ja pussaili minua vähän liiankin kauan (JA MIKÄ PAHINTA! TÄMÄ TAPAUS YNISEE PUSSAILLESSAAN! Hyi saakeli). Hän kävi kimppuuni kuin sika limppuun ja imi ja pussaili ja ynisi..... ja kyseli jatkuvasti ääliömäisiä kysymyksiä kuten: "Miltä tää tuntuu?", "Onko sulla kaikki hyvin?", "Mikset sä vaikuta kiihottuneelta?", "Miksi sä et ole niin kovin kostea?"....... NIIN.

Okei. Olin sanonut etten aio harrastaa seksiä hänen kanssaan, siksi että A) minun ei tehnyt mieli ja B) kiinnostukseni laski kovemmin mitä kovempaa tämä ynisi ja mumisi .. yäh. ja C) tyyppi oli selkeästi ruvennut kaljuuntumaan. Ihmettelin joka hetki enemmän miksi olin alunperin ihastunut tyyppiin?? Ehkä sillä oli kiva hymy tai jotakin. Ainakaan se ei osannut suudella. Ihastuin häneen luultavasti persoonana... mutta joo. Lopulta tuli kerjäämisvaihe:

"Miksei me voida harrastaa seksiä? Sano mulle syyt. Mehän ollaan kuitenki molemmat aikuisia ihmisiä!"

Joo hyvästi! SERAAVA!






lauantai 13. heinäkuuta 2013

The goalkeeper is back in the game

Yep.

Ilmeisesti tekstiviestini toimi. tai se toinen tyttö oli varattu tai lesbo tai sitoutumiskammoinen..  tiedä tuosta, mutta maalivahti on kuitenkin jälleen pelissä mukana! Lupasin antaa pojalle toisen mahdollisuuden viestissäni jos hän joskus tulisi sitä pyytämään ja ajattelin pitää lupaukseni.... vaikka pakko myöntää että fiilis on jotakuinkin sen mukainen kuin olisin tämän pelin vaihtopelaaja.

Jokatapauksessa... sain maalivahdilta tekstiviestiä viime viikolla. Hän pyysi minua lounaalle ja olin itseasiassa aika hämmästynyt asiasta, tottakai oletin että hän oli kanssani edelleen kaveripohjalla sillä viimeisessä viestissään hän oli tehnyt hyvinkin selväksi sen että on kiinnostunut jostakusta toisesta tytöstä. Kieltäydyin kuitenkin lounaskutsusta sillä minulla oli jo muutamia muita suunnitelmia sille päivälle. Poika ei kuitenkaan tyytynyt tähän vaan iltapäivällä sain viestin jossa minua pyydettiin kirpparikierrokselle hänen kanssaan metsästämään polttarikenkiä hänen ystävälleen.. jouduin kuitenkin jälleen kieltäytymään sillä olin töissä ja totesin että poijalla on jatkuvasti huono ajoitus. Tähän minulle vastattiin:

"Kyllä mullaki ois nimetä yks tyttö joka aikoinaan tapas erään pojan huonoon aikaan, että en toki ole yksin tässä huonon ajoituksen veneessä. ;) Ja tosta sun viestistäs saa sellasen kuvan että oisit lähteny kenen tahansa mukaan jos ois vaan seuraks pyytäny (etkä siis ois niinku lähteny nimenomaan mun seuraksi) :P Ah, täytyy lähteä yksin kattelee mitä aarteita löydän kirpparilta. Voin mä sulleki ostaa semmoset jotku enkelisiivet jos löydän (en tiiä miks, tuli vaan mieleen)"

Totta, aika hunajaista? (Hassua muuten että eksäni tapasi kutsua minua enkeliprinsessaksi).. Seuraavana päivänä kuitenkin sain tyypiltä taas lounaskutsua josta jouduin jälleen kieltäytymään ja kehoitin häntä kyselemään samaa viikon päästä uudelleen, sillä olin lähdössä reissulle enkä olisi käytettävissä ennenkuin palaan.

Reissullani sain kaveripyynnön facebookissa ja yhden puhelunkin johon jätin vastaamatta. Junassa tullessani takaisin paikkakunnalleni sain fbkin välityksellä lounaskutsun johon vihdoin vastasin kyllä. Kävimme eilen siis lounaalla hänen ruokatauonsa aikana. Kun ruokatauko oli loppu hän kysyi vielä saisiko olla seuranani myös illalla.

Tässäkohtaa tekstiäni alan tosissani miettiä että pureeko miehiin tosissaan vaikeasti saatavat naiset? Hah! Ja minähän olin sellainen vain vahingossa.

Ja treffini kestivät 6,5h. Kävimme pelaamassa sulkapalloa, uimassa meressä ja lopuksi katsoimme kaksi ja puolituntia kestävän elokuvan elokuvateatterissa. Minulla oli itseasiassa oikein mukavaa.


maanantai 1. heinäkuuta 2013

bang bang!

Muistatteko very sexyn (ystäväni keksimä koodinimi tyypille jonka kanssa meininki oli melko veristä.. Hiffaattehan: very sexy = veri seksiii)? Sitähän minäkin, kuka nyt unohtaisi perseseksillä höystettyä kuukautisveriepisodia...en minä ainakaan. No tyyppihän katosi kuin pieru saharaan, eikä hänestä sen koommin enää kuulunut..paitsi juhannuksen tienoilla kun hetken mielijohteesta pyysin häntä kaverikseni fbssa.

Hän saapui viettämään kanssamme juhannusta (koska on ystäväni ystävä) ja pikkuhumalassa treenasimme dirty dancingiä (ei siis seksijuttuja vaan oikeasti tyyppi nosti minut käsivarsilleen kuten Ryan Gosling elokuvassa crazy stupid  love). Meillä oli suhteellisen hauskaa, mutta poika sammui yhden ystävistäni luokse (enkä tiedä tekivätkö he muutakin vai onko jaloissani vain mustat sukat).. Nooo ei siinä, juhannuksen jälkeen kirjoittelimme facebookissa ja hän halusi tulla moikkaamaan minua keskellä kirkasta päivää luokseni (SELVINPÄIN!)

Tässä kohtaa tekstiä on syytä manita että olin kehittänyt massiivisen ihastumisen tyyppiin. En todellakaan osaa selittää miksi,... TAI NO, ei valehdella! Very Sexy on erittäin seksikäs, osaa laulaa jumalaisella äänellä (siis oikeasti, kuka osaa laulaa bohemian rhapsodya siten että se ei kuulosta siltä kuin kissaa rääkättäisiin saranoiden välissä?), hän osaa soittaa kitaraa (ihmekös on myös kätevä sormistaan.. ehehehhehe), TANSSIA ja ennenkaikkea hän on äärimmäisen hauska ja saa minut nauramaan!

Hän siis tuli luokseni. Söimme mansikoita mascarponevaahdolla (kuulostan tosi ällöromanttiselta-friikiltä, mutta olin tehnyt tarjottavat jo edeltävänä iltana muille ystävilleni) ja jutskailimme jonninjoutavia, hän meni sängylleni makoilemaan... ja niin.. tiedättehän.. yksi asia johti toiseen ja siinä taas oltiin. Seksi kesti tällä kertaa n. 4 minuuttia, mutta oli silti hyvää. Hän ehdotti uusintaa, minä kieltäydyin sillä olin myöhässä jo aikataulustani.

Harmittaa toisaalta. Ihastumisen fiilikseni katosi ilmaan kun huomasin että olen tyypille vain panoainesta. Lisäksi hän lupasi liittyä minun ja ystäväni seuraan myöhemmin illalla ja näinhän ei koskaan käynyt. Se siitä sitten. Miehet on jälleen perseestä! Tyyppi ei nyt tiedä mitä menetti! Lisäksi tämä oli viimeinen kerta kun feidaan ystäväni miehen takia (kyllä. olen paska ystävä, peruin tapaamisemme ystävieni kanssa kun poika ilmoitti saapuvansa visiitille).





Salikaveri

En ole vielä maininnutkaan sanallakaan mitään salikaverista. Eli.. Tapasin salikaverin nimensäkin mukaisesti ensikertaa salilla. Tätä tapahtui useasti. Törmäsimme salilla samoihin aikoihin ja aina hän pisti minulle silmää ja hymyili. Poika oli söötti mielestäni, joten hymyilin takaisin ja toivoin että hän tulisi juttelemaan. No ei tullut.

Eräänä kesäpäivänä ollessani baarissa (olen juossut baarissa vähän turhankin useasti tänä kesänä) törmäsin sitten kyseiseen herraan. Menin humalapäissäni juttelemaan hänelle: "Heeei! Sä oot se tyyppi salilta!" Ja hänen katseensa kirkastui ja hän tunnisti minut myös. Juttelimme aikamme ja hän pyysi puhelinnumeroni ja lopulta tarjoutui saattamaan minut kotiin. Hänellä oli nälkä, joten päätin jättää pojan kotini lähellä sijaitsevalle patonkimestalle vaikka hän kovin mielellään olisi saattanut minut ilmeisesti sänkyyn asti. Itse en kuitenkaan ollut valmis yhden yön juttuun sinä yönä, sillä minulle on kehittynyt outo pakkomielle siitä että en halua sänkykumppani-lukuni kasvavan viiteen (mikä siis edelleenkin olisi siedettävä numero, mutta olen kehittänyt tästä itselleni ongelman).

Lähdin siis yksin kotiin, mutta poika pisti jo seuraavana päivänä fb-kaveripyyntöä ja viestiä ja sovimme treffitkin. Hän tuli luokseni ja me katsoimme elokuvaa. Salikaveri oli alusta asti innokkaana jutussa ja hyökkäsi heti huulille (minkä itse koen ahdistavana ja odottaisin mieluiten sopivaa hetkeä).. Pian tämä tykkääminen hänen osaltaan muuttui lähes pakonomaiseksi ja melkein stalkkerityyppiseksi. Hän alkoi laittaa jatkuvasti viestiä ties mistäkin asioista, rupesi seuraamaan mainitsemaani lempi tv-sarjaa katsomalla kaikki kahdeksan tuotantokautta kahteen viikkoon, käydä työpaikallani asiakkaana ja ylistämään erinomaisuuttani joka lähtöön. Joku voisi pitää tätä hurmaavana, minä pidän sitä karmivana.

Hyvä on. Olisi tekopyhää väittää että minulla ei olisi osaa eikä arpaa siihen että olen kietonut tyypin pikkurillini ympärille. Annan ymmärtää, mutta taaskaan en ymmärrä antaa. Minusta on kuoriutumassa hirveä narsistinen miehiä leikkikaluinaan käyttävä huomiohuora. En pidä siitä. Ja tosiaan.. saapui päivä kun tyyppi huomasi että kiinnostukseni ei ehkä ole samaa luokkaa kuin hänen. Sain fb-viestin missä kysyttiin mikä tämä meidän juttumme oikein oli?
......
Ensinnäkin, minun mielestäni mitään juttua ei ollut koskaan ollutkaan. Vastasin siis rehellisesti että haluamme toisiltamme eri asioita. Hän etsii tyttöystävää ja minä en tiedä mitä haluan. Mutta tiedän että en halua parisuhdetta.... ainakaan hänen kanssaan. Hän ihmetteli miksi hänelle aina käy näin ja kertoi minun olevan jo kolmas sitoutumiskammoinen nainen hänen kohdallaan.

Kuitenkin.. Tyyppi on sitkeä. Hän on jatkanut yhteydenpitoa, olettaen luultavasti että joku päivä hän muutttuu silmissäni sammakosta prinssiksi. Niin ei kuitenkaan tule käymään, mutta hän toimikoon nyt omalla vastuullaan sillä olen jo ollut hänelle rehellinen. Luultavasti en aio jatkossa enää tavata tyyppiä, sillä edelliskerta meni jotakuinkin siihen malliin että hän ilmoitti hankkineensa minulle yllätyksen (tyyppihän oli heti ekoilla treffeillä ottanut puheeksi tulevat vuosipäivälahjat yms. joista itse olin paskoa paniikkikakat housuihini).. No menin kauhunsekaisin tuntein salikaverille ja mitä yllätys pitikään sisällään?? Kaksi tuotantokautta tv-sarjaa josta niin pidän ja jotka minulta puuttuivat! (Mainittakoon vielä että yhden boksin hinta pyörii tällä hetkellä noin viidessäkympissä).. Menin aivan lukkoon ja sopersin jätkälle: "Kiitos mutta en voi ottaa näitä vastaan, sun on palautettava nämä".. Enkä tosiaan ottanutkaan, sillä en halunnut tietää mitä tyyppi odotti saavansa vastalahjaksi.


Mutta kysymys kuuluukin: Mikä helvetti meitä naisia vaivaa??? Ensin valitetaan kun kaikki miehet on totaalisia kusipäitä ja sitten kun joku käyttäytyy kuin jossakin helvetin disney-elokuvassa niin se on karmivaa ja epäseksikästä?? Tell me!







maanantai 24. kesäkuuta 2013

Murskatappio

Noniin. Maalivahdista tuli historiaa ennenkuin juttu ehti edes alkaa. Poika osasi pelata pelinsä paremmin kuin minä ja jäin tappiolle 6-0 kuin ruotsi-suomi pelissä konsanaan. Ai mitä tapahtui? No kävimme yhdillä treffeillä ja mielestäni meillä oli mukavaa ja hän vakuutteli samaa.. mutta sitten jo parin päivän päästä sain tekstiviestin:

"Moikka. Tosiaan olisi ollu mukava soitella ja jutskailla puhelimessa. Mut ehkä arvaatkin mitä asiaa mulla olis ollu. Tosiaan niin meidän ei kannata nähdä nyt enempää. Ajoitus ei olis voinu olla paljon huonompi nyt ja se harmittaa ittiä paljon, ku oot kuitenkin noin mahtava ja iloinen luonne ja kaunis tyttö. Mutta mulla on ajatukset nyt yhessä toisessa ihmisessä ja mun on pakko kattoa tää kortti. Varmasti ymmärtänet. Toivon mukaan voidaan pitää välit kuitenkin hyvinä ku tarkoitus ei ollu  loukata."

Ja jälleenkerran!! Mitä helvettiä miehet? Tämähän jätkä pyysi minulta  numeron ja vielä uloskin, miksi ihmeessä jos hänen ajatuksensa ovat jossakussa toisessa? Huoh. Miehille pitäisi kirjoittaa opas siitä kuinka ilmoittaa naisille että ei ole kiinnostunut! Kaikista hirveintähän on saada kuulla että JOKU TOINEN ON PAREMPI KUIN SINÄ! Itsehän olin töissä viestin saatuani ja olin pillahtaa itkuun. mutta onneksi kultapojasta ja minusta on kuoriutunut yllättävän hyviä ystäviä, joten kerroin hänelle pahasta mielestäni ja tämä ehdotti heti että katsottaisiin leffaa yhdessä. Olen selkeästi parempi ystävä kuin pano/tyttöystävä/ystävä benefiteillä. Ehkä minusta tulee ultimate friendzone vielä joskus.

Eikä siinä vielä. Näin mallipoikaa pitkästä aikaa. Hänestäkin on tullut yksi hyvä ystäväni. Hänellekin valitin miehistä ja keskustelumme meni näin:




Ja maalivahdille vastasin haistapaskavittu-viestin sijasta näin:

"Äsh! Mikä onnentyttö! No aina ei voi voittaa.. harmittaa tietenkin kun oot kiinnostavin tyyppi pitkilleen ja tiiän sen siitä että meen ihan lukkoon sun seurassa. Noo, nyt kävi näin. Toivottavasti teidän juttu onnistuu ja jos ei, niin en pahastu  toisesta tsäänssistä :) Oon aika loistava ystäväkin jos niistö tulee joskus huutava pula!"

perjantai 7. kesäkuuta 2013

Maali!!

Olen tavannut mielenkiintoisen tyypin. Olen käynyt jo parin kuukauden verran syömässä eräässä opiskelijaravintolassa. Siellä käydessäni minua on moikkaillut tutunnäköinen poika, mutten ole saanut päähän mistä tunnemme. Poika on äärimmäisen söpö ja omistaa vaalean kiharan tukan ja mahtavan hymyn! Kuukauden ajan olemme siis moikkailleet ja itse olen pienessä päässäni pyöritellyt että mistä hänet tunnen. Viime viikolla poika tuli luokseni ja pysähtyi juttelemaan ruokalassa. Hän kyseli viikonlopusta ja itse kyselin sitä mistä  olemme toisillemme tuttuja. Paljastui että hän oli yksi asiakkaistani. Mieleeni muistui kuva missä palvelin häntä, hänen isäänsä ja pikkuveljeään, yritn flirttailla pojalle mutta tämä ei lämmennyt.. hänen isänsä puolestaan hymyili minulle leveästi.

Poika siis pyysi minua treffeille keskellä kirkasta päivää ja selvinpäin! Kuinka usein noin tapahtuu elokuvien ulkopuolella?? EI IKINÄ! Itse olin koko loppupäivän aivan omissa sfääreissäni leijailemassa. Ja päivän kääntyessä iltaan poika pisti viestiä:
"Hi there Stranger! :) Pääsinpä vihdoinkin kotiin ja viestiä laittaan. Mitenkä on menny loppupäivä? Onko ollu työhommia, opiskelujuttuja vai kenties rannalla makoilua? :) Heh, oli kyllä sangen ilahduttava fiilis tulla jutskaileen sulle ja tuntu kivalta ku lämpesit takasinki :) emt. Aattelin vaan että sama tulla jutskaan, kun toinen niin nätisti vieraasta pöydästä hymyilee ja näköjään joskus rohkeuskin palkitaan :)" Mahtava tyyppi!! Mutta pari päivää viestiteltyämme huomasin että poika (ilmeisesti) pelaa jotakin sellaista peliä jonka sääntöjä en taaskaan osaa. Hän saattoi yhtäkkiä jättää vastaamatta viesteihini tai vastata vasta seuuraavana päivänä ja itse hämmennyin tästä pahasti. En ehkä ymmärrä että joillakin voi oikeasti olla elämä?

Treffeille pääsin kuiitenkin ja tyyppi osoittautui hyvin urheilulliseksi tapaukseksi!! Pelaa jääkiekkoa ja jalkapalloa. Tästä syystä nimitän häntä blogissani maalivahdiksi. Meillä oli luultavasti onnistuneet treffit ja ehkä olemme menossa seuraavillekin. Poika lupasi opettaa minulle rullaluistelua! Lisäksi hän vitsaili että eipä tarvitse stressata enää mitään kun olen tavannut jo hänen perheensäkin. hah hah.

ps. Vaeltaja on palannut huudeille vaihdosta.



torstai 6. kesäkuuta 2013

mission impossible

Toinen asia mistä haluan puhua on missioni kultapojan kanssa. Olen ottanut tavoitteeksi tehdä hänestä ystävän itselleni. Sellaisen homokaveri-tyypin, vaikka kyseessä on umpihetero vaikka rasvassa paistaisi! Penispää muutti 700km päähän ja jätti ilmeisesti pienen tyhjiön kultapojan sydämeen, minä olen sitten pyrkinyt täyttämään sen paikan.. Tosin aika huonolla menestyksellä.

Kultapojalla on aina ollut vaikeuksia saada tytöistä kavereita itselleen, sillä omien sanojensa mukaan hän "haluaa aina panna heitä". Olemme viettäneet nyt kaksi päivää (ja yötä) yhdessä... huoh. En ole kiinnostunut pojasta millään tavalla paitsi kaverina, mutta jotenkin molemmat päätyivät harrastamaan käsikopelointia toistemme kanssa. MIKÄ VIRHE! Oli virhe alkujaan ikinä mennä sänkyyn tyypin kanssa viime syksynä, mutta koska olemme edenneet kaveritasolla niin hyvin, en ymmärrä miksi sorruimme noinkin tyhmiin juttuihin keskenämme nyt. Hävettää, kaduttaa, itkettää ja oksettaa. Toisaalta oli hyvä huomata että kumpikaan ei ole kiinnostunut seksuaalisesti toisesta, taidamme vain pitää seksistä. Puoliunisena häntä runkatessani poika totesi että "tyyppi vatkaa lötköä munaa". Niinpä niin, eihän siitä mitään tullut, kun erektiokin laski niin nopeasti. Ystävyys on nyt taattu kun on todettu että me emme sovi toisillemme seksuaalisella tasolla. Voisiko sanoa että my mission is compeled now.


Jos ei heilaa helluntaina..

Tiedän.. kaksi viikkoa meni, itseasiassa pari kuukautta tai ainakin yksi. Hormoonini ovat hyrränneet enkä ole malttanut pysähtyä kirjoittamaan kirjavan elämäni värikkäimmistä kohdista. Voisin kuitenkin aloittaa jännittävän kesäbloggaamisen helluntai-tarinallani (varautukaa pahimpaan)..Tässä tulee:

Baarijalkaani on vipattanut vhän turhankin paljon viimeaikoina. Olen saanut uusia sinkku-ystäviä työpaikkani kautta. Noh. Helluntaipäivänä eli sunnuntaina menimme yhden näistä sinkku-kavereistani kanssa paikalliseen menomestaan etsimään sitä helluntaiheilaa. Vaikka äitini toisaalta minulle muistuttelikin, että jos ei heilaa helluntaina niin ei aidsia jouluna.. tai sitten se perinteinen mitä kaverini minulle toistelivat: Jos ei heilaa helluntaina niin jono juhannuksena!

No ei ole jonoa odotettavissa juhannuksen tienoilla sillä minulla oli helluntaihellu. Hän oli tämän työkaverini vanha lukiokaveri ja oli baarissa yhdessä ystävänsä kanssa. Aluksi oletin että pojat vain moikkaisivat ystävääni nopeasti ja jatkaisivat matkaansa tanssilattialle hinkkaamaan pyllyä heiluttavia ysinelosia (ehei minulla mitään ikäkriisiä ole??). Toisin kuitenkin kävi. Pojat jäivät pitämään meille seuraa KOKO ILLAKSI. En muista koska minulla olisi viimeksi ollut baarissa niin hauskaa.Hauskuus ei loppunut baariin vaan jatkoimme iltaa ystäväni kämpille. Siellä joimme yhdessä pullollisen viiniä ja nauroimme kaikelle.

Illan kääntyessä aamuun ystäväni lukiokaveri ehdotti että menisimme minun luokseni nukkumaan väsymystä pois. En oikein tiennyt oliko asia hyvä idea, sillä A) aivoihini piirtyi muistikuva kämppäni kuosista joka oli varmasti samannäköinen kuin Saksa toisen maailmansodan jälkeen B) Minulla oli menkat, jotka olivat tosin jo hiipumaan päin C) en ollut ikinä harrastanut seksiä tuntemattoman kanssa ja ounastelin tämän johtavan siihen D) En ollut varautunut seksiin millään tavoin joten alapääni trimmaus oli ehkä jäänyt parilta viikolta välistä...... Menimme kuitenkin.

Päädyimme kuten arvata saattaa harrastamaan seksiä. Voin sanoa ettei känniseksi ole minun juttuni sillä se ei lopu IKINÄ! Vaihdoimme asentoja  että jompikumpi tulisi joskus ja viimein päädyimme harrastamaan seksiä takaapäin. Kymmenen pistettä sille joka arvaa miten siinä sitten kävi? Kyllä! väärä reikä pääsi kosketuksiin peniksen kanssa ja kun siihen ei ole varautunut SE TEKEE KIPEÄÄ! Kipu hulmahti lävitseni ja korvissani humisi ja silmissä rupesi sumenemaan, olin pyörtyä. Kerroin miehelle että minulta lähtee taju.. hän vetäytyi pois ja totesi: "Sulla tais alkaa menkat".. No voi helvetin helvetti, se tästä vielä puuttui kun olin ennen sessiotamme käynyt vessassa ja todennut ettei vuotoa ole tullut koko päivänä. Kyllä, olisin voinut vajota maan alle.

Se siitä helluntaiheilasta, ei  pyydellyt numeroa ja huudellut mennessään että SOITELLAAN!



lauantai 13. huhtikuuta 2013

Pahoittelut

Anteeksi hiljaiselo, mutta minulla on pätevä syy tähän: opetusharjoittelu.
Teen  päättöharjoitteluani päiväkodissa ja ainoat miehet ympärilläni tällä hetkellä ovat viisivuotiaita, joten mitään mielenkiintoista kerrottavaa ei löydy.. jollette sitten tahdo kuullla juttuja vuotavista räkänokista ja kakkapyllyjen pyyhkimisestä? No sitähän minäkin.

Palaan asiaan kahden viikon kuluttua!

Oma sosiaalinen elämäni on nimittäin tällähetkellä rajoittunut vain facebookkiin. Itsehän en kerkiä tavata ketään, sillä en omista ainoatakaan vapaapäivää viikoissani. Viikonloput ovat työtä ja arkipäivät harjoittelua. Romanssit saavat siis odottaa.

..mutta vain sen kaksi viikkoa ;)

maanantai 18. maaliskuuta 2013

kaksi yhdessä paikassa

Kaksois-deittailun huonot puolet: molemmat deittikumppanit sattuvat samaan paikkaan samaan aikaan.

Shit!

Kuten olen jo aiemmin kertonut, olen tapaillut  kahta poikaa samaan aikaan. herrasmiestä ja paritusyritystä. Jälkimmäisestä en oikeastaan ole missään vaiheessa ollut kiinnostunut muussa kuin kaverimielessä, mutta olen antanut ymärtää muuta. VIRHE! Oikeastaan minusta on tulossa hiljalleen vihaamani mies-tyyppi.. Pyöritän omaa piiriäni ja sormet sanoo soo-soo-soo.

Eli siis. Olen käynyt lukuisia keskusteluita facebookissa paritusyrityksen kanssa. Hän on mukava ja hauskakin, mutta meiltä puuttuu kemia. Mainitsin hänelle kyllä asiasta, mutta en ilmeisesti tarpeeksi hyvin, sillä hän jatkoi sinnikkäästi yrittämistä enkä edes pannut hanttiin. Salaa ehkä nautinkin huomiosta, onhan se kiva kun joku kehuu "älyttömän ihastuttavaksi ja mukavaksi tytöksi" saatika "kuumottavaksi". Näin tyyppiä siis pariin otteeseen, hän tuli luokseni katsomaan leffaa ja kävimme jopa kuntosalilla yhdessä. Hän nauroi minun jutuilleni.

Eräänä lähipäivänä tässä paritusyritys tuli facessa kysymään olisinko menossa illan bileisiin. vastasin myöntävästi ja kysyin häneltä samaa. Kyllä, hänkin oli menossa. Menin bileisiin yhdessä työkaverini kanssa. Tanssimme koko illan, eikä paritusyrityksestä kuulunut pahemmin mitään. Mistä olinkin helpottunut, en halunnut että hän olisi takertunut minuun kuin purkka tukkaan tai seurannut minua ympäri baaria kuin hai laivaa.

Kun päivä oli jo vaihtunut seuraavaan näin tanssilattialla vieressäni herrasmiehen. Mutta hän ei ollut yksin vaan tanssitti jotakin brunettea. Minä kaikesta huolimatta koputin tätä poikaa olkapäälle ja tervehdin. Hän katsoi minua hieman hämmentyneenä ja jätin hänet sitten omaan rauhaansa tämän neitokaisen kanssa. Samaan aikaan vatsassani kuitenkin oli muljahtanut vähäsen, sillä olin tyypistä kiinnostunut.

Jatkoimme tanssiamme ja pian herrasmies tavoitti katseeni ja tuli ihmismassan läpi luokseni. Hän tarjosi kättään ja kysyi "saanko luvan?" Itse kysyin mihin hän oli unohtanut bruneten, kuulemma varattu. No jaa. rupesimme tanssimaan tai lähinnä sitä melkein olisi voinut taas kuvailla seksiksi vaatteet päällä. häpeä! Hän työnsi kätensä haalareideni taskuihin (jotka ovat todellisuudessa vain reiät) ja puristeli pakaroitani. hahahha, kamalan irstasta!

Hän tarjoutui ostamaan minulle juotavaa, ja maksoi vedestäni 50cnt (en siis halunnut muuta). Istuimme penkeille ja hänen kätensä vaelteli lantiollani. Samalla ajattelin vilkaista puhelintani josko työkaverini olisi tekstannut minulle. Olin kyllä saanut tekstiviestin, mutta se oli paritusyritykseltä "missä oot?" ja samaan aikaan koin pakottavaa tarvetta katsoa vasemmalle puolelleni. Siellä hän istui tuijottamassa minua. Käänsin katseeni pois ja tungin puhelimen taskuuni. Ei vittu, nyt hän oli huomannut minun lukeneen viestin, sekä sen että olin viileästi jättänyt vastaamatta siihen (koska koin sen äärimmäisen tyhmäksi, hänhän näki missä olin!) Pian tämän jälkeen herrasmies kysyi saisiko minusta yöseuraa.. ja lähdimme yhdessä narikoille.

enkä ole kuullut paritusyrityksestä sen koommin. Kyllä hävettää.

ps. enkä edennyt yhdyntään asti herrasmiehen kanssa.. teitä kiinnosti se kuitenkin.


lauantai 2. maaliskuuta 2013

Sykäykset

Miehet tulevat sykäyksittäin ja kasautumana. Sinkkunaisen elämässäni on suurimmaksi osaksi hiljaista, mutta silloin tällöin tulee sykäyksiä jotka tuovat mukanaan hieman säpinää. Harmi että nämä sykäykset kestävät nimensä mukaisesti vain hetken, jonka jälkeen tylsyys valtaa jälleen arjen.

Minulla on nyt sykäys menossa, mutta tunnen että se on pian laantumassa. Ympärilläni parveilee kaiken kaikkiaan neljä miestä.. tai ei ehkä parveile mutta on kuitenkin jollain tavalla kontaktissa elämääni- minuun. Ajattelin itseasiassa rantauttaa deitti-kulttuurin Suomeen. En ymmärrä mikseivät suomalaiset tapaile montaa tyyppiä samanaikaisesti, tai ainakaan minä en ole koskaan kuullut kenenkään harrastavan tätä käytäntöä. Minä olen nyt deittaillut kahta poikaa samanaikaisesti, mukavien treffien merkeissä, rupatellen niinkuin vanhukset kiikkutuolissa vanhainkodissa teekupposten äärellä. Olen käynyt treffeillä herrasmiehen ja paritusyrityksen (en keksinyt parempaakaan nimeä hänelle. Hän on siis kaverini poikaystävän kaveri ja tämä kaverini on yrittänyt lähes ärsyttävyyteen saakka parittaa minua tälle pojalle.. itse alan pikkuhiljaa epäillä että olen kiinnostunut  vain kaverimielessä) kanssa. Lisäksi penispää-eksäni vannoo ikuista rakkautta minuun tekstareiden välityksellä ja yhtäkkiä neljän kuukauden hiljaiselon jälkeen mallipoika soittelee minulle. wtf? Tässä siis tiivistetysti elämäni tämän hetkiset sykäykset.

Eilen olin treffeillä herrasmiehen kanssa.. Tai pitäisikö sanoa että tänään. Sillä treffit venyivät seuraavan päivän puolelle.. ja ilman seksiä. Luulen että vaginani on aloittanut muumioitumisprosessin ja pian se on koteloitunut umpeen. Toisaalta, haittaisiko tuo kun sillä ei ikinä ole mitään käyttöä. Minä olisin jopa voinutkin olla seksuaalisesti aktiivinen, mutta nimensä mukaisesti herrasmies oli herrasmies ja ehkä maailman ainoa miespuolinen joka kieltäytyi kohteliaasti mahdollisuudesta harrastaa seksiä. Hän kuitenkin suuteli minua ympäri kehoa ja nukkui vartalo kiinni minun vartalossani.. yritä siinä sitten olla olematta kiimainen. Toisaalta olen hieman iloinen ettemme harrastaneet seksiä... olen taas ruvennut epävarmaksi itseni suhteen. Mitä jos vartaloni ei näytä hyvältä? tai jos olenkin kamala huono sänkykumppani?

Mutta en voi kieltää etteikö läheisyys toisen ihmisen kanssa tuntuisi hyvältä. toivottavasti samankaltaisia kokemuksia tulee vastaan jatkossakin miesten kanssa.. välillä on kiva jakaa se 160cm leveä sänky jonkun kanssa. Nyt menen valtaamaan sen yksin. Hyvää yötä!




maanantai 18. helmikuuta 2013

suutelumokia

Kävin keskustelua ihanan työkaverini kanssa. Hän halusi avautua minulle aiheesta: huonot suudelmat.
Hän kertoi että hänelle sattuu aina ne kamalat tapaukset ja pakko myöntää että tiedän kyllä tunteen. Olen suudellut niin monia sammakoita elämässäni, että prinssien löytäminen niiden joukosta on välillä melkeinpä mahdottomuus. Työkaverini kertoi viimeisimmän tapauksen pussanneen kuin koira ja luuli tämän vitsailleen suutelutaitojensa kanssa.. mutta karu totuus oli se, että mies oli vain yksinkertaisesti huono suutelija.

Tästähän revimme juttelun aihetta sitten kerrakseen. Itse inhosin suutelua aina siihen saakka kunnes löysin penispään. Luulin tosissani etten yksinkertaisesti vain pitänyt suutelemisesta, mutta luuloni osoittautui vääräksi. Olin vain koko siihen astisen elämäni suudellut vääriä tyyppejä. Tästä syystä uskon, että ihmisen johon on valmis rakastumaan tunnistaa suudelmasta. Suudelma kertoo enemmän kuin tuhat sanaa. Se on kemiaa.

Itse inhoan kielareita tuntemattomien kanssa. En ymmärrä miksi toisen suu pitää heti alkuun koluta läpi niljakkaalla lihaksella joka on tarkoitettu hammasvälien puhdistukseen ja ruoan siirtämiseen pureskeltavaksi. Toisaalta, olen sen verran itsekriittinenkin että varmasti löytyy ihminen joka pitää minua huonona suutelijana.. tai hengitykseni haisee ruokavalioni myötä jatkuvasti valkosipulille tai vastaavaa. Eipähän tule pussattua vampyyreita.

Ystäväni (tämä työkaverini siis) listasi top 10 suutelumokaa, jotaka ajattelin jakaa teidän kaikkien kanssa. Sillä mielestäni lista oli hyvin kattava. Tässä se nyt tulee:

1. Tukehduttaminen
2. Kireät huulet
3. liian märkää
4. kieli kurkussa
5. lahna, ei tee mitään.
6. huulten pureminen verille
7. kumppanin tuijottaminen samanaikaisesti
8. lipominen (kuin koira)
9. imeminen
10. näykkiminen ilman suutelemista

Ja itse lisäsin listaan vielä:

11. Ääntely. Mikään ei ole hirveämpää kuin ynähtely pussailun aikana. Ihan kuin toinen saisi orgasmia pelkästä suutelusta? Hyi yrjö. G-piste huulissa.

Siinäpä se. Onko kellään kokemuksia huonoista suudelmista?

Loppuun vielä blogi johon itse jäin ainakin täysin koukkuun: Sanasta sanaan



haha.  Anteeksi. viimeinen kuva ei liity toivottavasti mitenkään kenenkään pussailurutiineihin... tämä hämmensi minut niin pahasti googlen kuvahausta etsiessäni ällöttäviä huulia tai iljettävää pussailua. enjoy!


Miltä kuulostaisi ooppera?

Minulla oli treffit. Vaikka vannoin etten enää pyytäisi ketään kahvittelemaan, että olisi vihdoinkin minun vuoroni olla pyydettävänä. Herrasmies oli kuitenkin jäänyt vainoamaan ajatuksiani, joten ystävänpäivänä kaikki se ilmakehässä leijuva romantiikkapöly sai minutkin sekaisin ja pyysin häntä fb:ssa kahville. Hän vastasi: "Vois kai sitä lähteäkin". Ja hän lähti. Emme keksineet paikkaa missä tavata joten viimein lähetin hänelle tekstarin:

Minä: "Mulla olis tosi hyvä idea. Miltä kuulostaisi ooppera? ...Vitsi vitsi. Oikeasti, haluaisitko tulla mun luokse kahville?"

Kammoan julkisia paikkoja treffipaikkoina, silloin tuntuu että istuu valokeilassa ja on jonkin äärimmäisen huonon saippuaoopperan tähtipääroolissa. Mieluummin nolaan itseni omassa kodissani piilossa uteliailta katseilta.

Hän tosiaan tuli luokseni. Söimme lettuja ja juttelimme pinnallisista aiheista. Kysyin häneltä hänen sisaruksistaan. Hän kertoi olevansa perheessään keskimmäinen, hänellä oli isosisko ja pikkuveli. Kysyin hänen isosiskonsa ikää ja hän vastasi tämän syntyneen vuonna 1990. Katsoin häntä "et oo tosissas"-ilmeelläni sillä minähän olen kultaisen kasarin tyttöjä. Seuraavaksi hän puolestaan kysyi minun sisaruksistani ja kerroin pikkuveljestäni joka on häntä kaksi kuukautta nuorempi. Tähän kaikkeen hän vastasi: "Ompas kiusallista". Ihanko totta?

Hän viihtyi luonani kaksi tuntia. ja sanoessani heipat hän kumartui puoleeni, itse en ollut varautunut muuhun kuin halaukseen ja reaktioni olisi ollut näkemisen arvoinen. Hän pussasi minua, mutta en tiedä oliko suudelman tarkoitus osua poskelle, mutta koska itse olin halaamassa tein äkkinäisen liikkeen ja pussasin häntä suulle. Ei nyt hyvä luoja.... Voinko vajota maan läpi kiinaan?

Hän: "Olitko halaamassa?"
Minä: "En mä tiedä mitä mä olin tekemässä. mutta tää on huomattavasti kivempi vaihtoehto."

Nähtäväksi jää näenkö häntä enää.


perjantai 8. helmikuuta 2013

Herrasmies

Luulin tosissani että kaikki nykymaailman miehet olisivat itsekeskeisiä peniksellään ajattelevia kusipäitä joiden mielessä ei pyörisi mikään muu kuin omien halujen tyydyttäminen. Olin oikeastaan jo vaipumassa masennuksen partaalle eksäni kanssa käytyjen keskustelujen jälkeen, sillä olin täysin vakuuttunut että aito rakkaus on kuollut himojen ympäriltä maailmassamme. Ja koin eläväni kuplassa jonka ulkopuolelle en voinut astua, sillä ainoa vaihtoehto siihen olisi ollut kuolema (kuinka diippiä) ja se ei tullut kysymykseenkään. Joten päätin odottaa että maailma muovaa minusta kaltaisensa tunnevammaisen paskiaisen. Eksäni oli yrittänyt selittää minulle asiaa näillä sanoin:

"kyllä miehilläkin on sydän, mutta maailmassa on paljon houkutuksia, joille voi olla vaikea sanoa ei. ja nykymaailma ei enää tarjoa jännitystä (niinku esim hävittäjälentokoneilla taistelu) joihin nuoret miehet on aikasemmin päässyt purkamaan luontaisen seikkailunhalunsa.

Mielestäni vastaus oli pelkkää kuraa ja pettäjän puhetta. Toisaalta, en ole mies joten en tiedä mikä alkukantainen vietti heitä oikein ohjailee. Surullista jos näin on, sillä sitten ihmislaji ei miesten osalta ole kehittynyt kovinkaan kauaksi apinasta.

No mutta.. Tästä päästäänkin sitten eiliseen. Sillä kohtasin poikkeuksen joka luultavasti vain vahvistaa säännön, mutta antoi jokatapauksessa toivoa kaksilahkeisten edustajista. Olimme ystävälläni juhlimassa hänen syntymäpäiviään tyttöporukalla. Jossakin vaiheessa iltaa seuraamme liittyi myös ystäväni avopuoliso ja hänen serkkunsa (jolle ystäväni on halunnut naittaa minut jo pidemmän aikaan). Viietimme iltaa väittelyiden ja rupatteluiden, sekä boolimaljan parissa tehden siinä sivussa välillä vatsalihaksia ja punnerruksia. Ennen puolta yötä lähdimme baariin jossa viihdyimme pari neljä tuntia. Koko tänä aikana tämä ystäväni avopuolison serkku ei ollut osoittanut sen suurempaa kiinnostusta minua kohtaan, kunnes sitten siinä vaiheessa kun olin jo päättänyt lähteä kotiin hän pyysi minua tanssimaan. Yritin ensin kieltäytyä mutta lähdin sitten kuitenkin.

Tanssilattialla hän veti minut aivan kiinni itseensä ja ystäväni kävi siinä sanomassa että hän lähtee avokkinsa kanssa kotiin. Jäimme siis kahden hinkkaamaan itseämme toisiamme vasten tanssilattialle. Hän rohkaistui pian myös suutelemaan minua ja koko touhu näytti pian siltä että kaikkien ulkopuoliste katseet huusivat "hankkikaa huone, kuvottavaa katseltavaa"...Hän pyysi puhelinnumeroni ja sanoin hänelle lähteväni kotiin, mutta hän pyysi että jäisin vielä. Jäin. Hän olisi halunnut tarjota minulle juotavaakin, mutta kieltäydyin. Puoli tuntia kului ja vakuutin hänelle että minun olisi lähdettävä nukkumaan jotta pääsisin aamulla luennolle, hän sanoi saattavansa minut kotiin ja otti kädestäni kiinni. Menimme noutamaan takkimme narikasta käsikädessä ja kaivettuani narikkalapun hän tarjoutui hakemaan takkini. 

Kotimatkalla hän jutteli minulle niitä näitä ja piti kättään vyötärölläni. Kerroin hänelle käyneeni joskus aikoinani kymppiluokan sillä en ehkä ole se penaalin terävin kynä. Hän saattoi minut porttikongille jossa auttoi minua saamaan pyöräni portista sisään. Kiitin häntä mukavasta illasta ja sanoin etten aio kutsua häntä luokseni, johon hän vastasi: "En olisi tullutkaan".... Ööh, kiitos? :D Hän sanoi kuitenkin vielä että "soitellaan" johon vastasin: "Sulla on mun numero, mutta mulla ei sun. joten sä saat soitella".. "Mä laitan viestiä". Hän antoi minulle vielä parit hyvänyön suukot ja lähdin rappukäytävään.

Kotiin päästyäni puhelimeni piippasi ja sain häneltä viestin: "Penaalin terävin kynä" en voinut olla nauramatta.



sunnuntai 3. helmikuuta 2013

vieläkin sinkku

Nyt on ollut kyllä niin pitkä hiljaiselo että voisi jopa hävettää! ja pikkasen hävettääkin.. koska syy hiljaiselooni ei valitettavasti ole se että olisin ruvennut seurustelemaan. eikä myöskään se, että olisin lämmitellyt kuollutta suhdetta eksääni.. tai no ehkä vähän.. siis ei se, että olisin yrittänyt yhteenpaluuta hänen kanssaan vaan se että olen selvittänyt ajatuksiani ja osa niistä on koskenut häntäkin.

Todellisuudessahan minulle ei ole tapahtunut sitten mitään. yhtään mitään. Kuinka masentavaa. tai no.. Yksi ilta olin facebookissa ja eksäni tädin mies tuli juttelemaan minulle ja vihjalemaan että sekoittunut unirytmini on seurausta miehenpuutteesta ja että hänellä  olisi kuumia sinkkumiehiä työkavereina. Sitten hän rupesikin antamaan minulle vinkkejä siitä millainen nainen on miesten mieleen ja rankkasi profiilikuvani läpi kuumuusjärjestyksessä ja neuvoi kuinka minun tulisi pukeutua... awkward. Hän kehui kroppaani ja sanoi minun olevan "pantavan" näkönen... olin niin lukossa että en tiennyt mitä tehdä. Fiksuintahan olisi ollut vain kirjautua ulos. Mutta hänen puolustukseen.. alkoholi ei sovi kaikille, etenkään entisille uskovaisille.
Ainiin.. ja ilmeisesti hän lopulta sitten yritti järkätä minulle treffejä 32-vuotiaan miehen kanssa.. ehkä tajuamatta että meillä on noin 10 vuoden ikäero. nice.

Eipä siinä sen kummempia. Palailen sitten kun elämäni on oikeasti mielenkiintoista.


perjantai 18. tammikuuta 2013

menneisyyden haamut

Mua niin väsyttää... Oon nukkunu pari päivää todella huonosti. Lisäksi ajattelin että penispäälle pitäisi keksiä uusi lempinimi.. Aloitan siis tarinani alusta.

Keskiviikkona yliopistolla ollessani törmäsin eksääni. Hän oli yksin ja minä olin yksin. Katseemme kohtasivat ja hän hiljensi vauhtiaan jääden hämmillään odottamaan että reagoisin ensin. Minähän rempesänä tyttönä kävelin luokse ja tervehdin "I'm so over you" asenteella entistä elämäni rakkautta. Kyselin kuulumisia ja hän vastaili lyhyesti silmät punoittaen, eikä kysellyt mitään minulta. Liukenin hyvin äkkiä tilanteesta ja paha olo valtasi minut. Oli ollut helppoa kuvitella eksäni palaavan reissustaan ylimielisenä ja kaikennähneenä kusipäänä.. ja mutta mitä! Edessäni oli seissyt riutunutta ja haavoittuvaa kissanpoikasta muistuttava olento kangastossut jalassaan (vaikka ulkonakin oli 20 astetta pakkasta). Silmämunien punoitus näytti aivan siltä kuin raukkeli olisi itkenyt... tai krapulassa, tai väsynyt tai huumeiden vieroitusoireissa. Jouduin siis valtavan tukholmasyndrooman valtaamaksi ja olisin vain halunnut juosta takaisin silittämään tätä reppanaa ja hokemaan: "Ei mitään hätää."

Noh niin.. Illalla oli sitten bileet.. jossa ainoa joka minua yritti pokata oli entinen työkaverini. Poika on minua kolmevuotta nuorempi, eikä pokaustekniikkakaan ollut oikein onnistunut: "Veera, pliiiiiiiiiis.. mennään panemaan. ole niin kiltti??? Pliiiis!" joo ei menty.

Paska reissu, mutta tulipahan tehtyä. Menin yksin kotiin ja tunnin päästä jo uneen vaipuneena puhelimeni piippaa ja viesti on penispää-eksältäni:"Anteeksi kun häiritsen, haluaisin nähdä sut.".. Pyysin hänet sitten käymään koska itse en ollut enää valmis lähtemään pakkaseen. Hän tuli, umpi tuiterissa ja itkuisena. Sain kuulla olevani ainoa ihminen joka häntä on koskaan ymmärtänyt ja että hän edelleen rakastaa minua, sekä sen miksi hän petti minua aikanaan ja tuhansia anteeksipyyntöjä. Minä halasin ja lohdutin ja kerroin ettei ole mitään hätää ja pyysin itsekin anteeksi. Anteeksi että ajoin sinut tekemään sen.

Tarinoissahan on aina kaksi puolta, niinkuin eroissakin. Olin omassa surussani huomannut vain minun puoleni kolikosta ja tehnyt eksästäni tarinan mulkun. Tietenkin olen tästä nyt häpeissäni, mutta enhän minä voinut tietää mitä hänen päässään liikkui koska hän ei koskaan puhunut siitä mitään. Myönnän itsekin rakastavani edelleen tuota pönttöpäätä, mutta en usko että meidän juttu enää toimisi. Enkä usko että se olisi fiksuakaan. Joten yritän kaikesta huolimatta rämpiä eteenpäin säälittävän sinkun elämääni.

Olihan se aika huvittavaa meidän jutellessa sitten yön aikana oikeastaan kaikesta maan ja taivaan välistä. Tulin uteliaisuuttani kysyneeksi hänen seksielämästään, vaikka ei se minulle kuulu. mutta kuitenkin. Hän kertoi  kuinka monen kanssa oli eromme jälkeen ollut sängyssä ja kysyi minulta samaa. Vastasin rehellisesti että kahden. Seuraava kysymys olikin että olivatko molemmat olleet saman alan opiskelijoita hänen kanssaan? En suostunut vastaamaan ja kolmas kysymys oli tunteeko hän kumpaakan?........ Hän ei siis tiedä että makasin hänen parhaan ystävänsä kanssa. Enkä tule sitä hänelle koskaan kertomaan koska en halua vahingoittaa hänen suhdettaan parhaaseen ystäväänsä.

No joo.. Näitä sitten työstäessä.  Aika raskas meininki. Kutsunkin penispäätä tästälähin vain eksäkseni.


maanantai 14. tammikuuta 2013

"How you doin??"

Niinpä niin. Eipä ole meikäläisestä kovin paljoa kuulunut, johtunee osittain siitä että olen ollut urheilun riivaamana viimeiset pari viikkoa, sekä siitä että olen elänyt surullisen sinkun elämää. Uudenvuoden aattona kun muut pussailivat keskiyön aikaan, minä mättäsin naamariini kaksikymmentä kappaletta tuulihattuja, puolikiloa karkkia ja litran limua tavoitteena saavuttaa sokerihumala ja mahdollisesti oksentaa klo 00.00.

Noniin. Mitäs minulle kuuluu? En aio jaaritella muusta kuin miesjutuista, koska ketään ei kiinnosta keskimääräinen sykkeeni tai päivän kalorinkulutukseni tai tämän hetkinen rasvaprosenttini...

1. Jos sinusta jostakin syystä tuntuu että Suomesta tuli hieman mulkumpi paikka vuoden vaihteen jälkeen, se voi mahdollisesti johtua siitä että penispää-eksäni palasi samojen rajojen sisäpuolelle kanssamme pallon toiselta puolen. Ei sillä että olisin katkera, hah... en ole vielä törmännyt tyyppiin, mutta olen urheillut fanaattisesti, maannut syöpäkoneessa (aka solarium) yli sallitun määrän ja varannnut ajan ripsienpidennyksiin että näyttäisin jollakin tapaa todella hyvältä hänen törmätessään minuun ensikerran.. mahdollisesti jo ylihuomenna eräissä opiskelijabileissä.

2. Ooh.. Olin eilen töissä ja unelma-asiakkaani (kulkee myös nimellä SW) sattui puolen vuoden tauon jälkeen palveltavakseni. Hän on kyllä asioinut meillä, mutta ei ikinä minun ollessani töissä. Minähän kesän lopulla luettelin hänen tilauksensa ulkoa saaden tyypin hämmästymään täysin ja avoimesti flirttailin hänelle vaikka tiesinkin hänen seurustelevan (nyt tyttöystävää ei työkavereideni mukaan ole näkynyt aikoihin.. ja kyllä, meillä on järjestäytynyt kyttäys-organisaatio työkavereidemme kesken). Hän siis sattui kassalleni ja minä palvelin hänet normaalisti vaikka muistissani oli edelleenkin hänen vakiotilauksensa. Lopussa kysyessäni tuleeko muuta? Hän kysäisi että olenko ollut lomalla kun minua ei ole näkynyt pitkään aikaan. Ihanaa! Tyyppi siis muisti minut <3 Harmi että olin itse kerrankin niin toope, etten tajunnut flirttailla takaisin.. Luultavasti takaraivossai kolkutti tieto siitä että hän on minua kolme vuotta nuorempi (kyllä olen facettanut hänet ja ei, hän ei näytä niin nuorelta), sekä mahdollinen tyttöystävä.. hmph.

3. vaeltaja on lähtenyt vaihtoon :(

4. Lähikaupan kassapoika tai oikeastaan molemmat hyvännäköiset kassapojat ovat LOPETTANEET!!! he eivät siis enää työskentele lähikaupassani, eikä minulla ole enää mitään syytä juosta tien toiselle puolelle ostamaan kurkkupastilleja.

Siinä kait se.