"How you doin??"

Niinpä niin. Eipä ole meikäläisestä kovin paljoa kuulunut, johtunee osittain siitä että olen ollut urheilun riivaamana viimeiset pari viikkoa, sekä siitä että olen elänyt surullisen sinkun elämää. Uudenvuoden aattona kun muut pussailivat keskiyön aikaan, minä mättäsin naamariini kaksikymmentä kappaletta tuulihattuja, puolikiloa karkkia ja litran limua tavoitteena saavuttaa sokerihumala ja mahdollisesti oksentaa klo 00.00.

Noniin. Mitäs minulle kuuluu? En aio jaaritella muusta kuin miesjutuista, koska ketään ei kiinnosta keskimääräinen sykkeeni tai päivän kalorinkulutukseni tai tämän hetkinen rasvaprosenttini...

1. Jos sinusta jostakin syystä tuntuu että Suomesta tuli hieman mulkumpi paikka vuoden vaihteen jälkeen, se voi mahdollisesti johtua siitä että penispää-eksäni palasi samojen rajojen sisäpuolelle kanssamme pallon toiselta puolen. Ei sillä että olisin katkera, hah... en ole vielä törmännyt tyyppiin, mutta olen urheillut fanaattisesti, maannut syöpäkoneessa (aka solarium) yli sallitun määrän ja varannnut ajan ripsienpidennyksiin että näyttäisin jollakin tapaa todella hyvältä hänen törmätessään minuun ensikerran.. mahdollisesti jo ylihuomenna eräissä opiskelijabileissä.

2. Ooh.. Olin eilen töissä ja unelma-asiakkaani (kulkee myös nimellä SW) sattui puolen vuoden tauon jälkeen palveltavakseni. Hän on kyllä asioinut meillä, mutta ei ikinä minun ollessani töissä. Minähän kesän lopulla luettelin hänen tilauksensa ulkoa saaden tyypin hämmästymään täysin ja avoimesti flirttailin hänelle vaikka tiesinkin hänen seurustelevan (nyt tyttöystävää ei työkavereideni mukaan ole näkynyt aikoihin.. ja kyllä, meillä on järjestäytynyt kyttäys-organisaatio työkavereidemme kesken). Hän siis sattui kassalleni ja minä palvelin hänet normaalisti vaikka muistissani oli edelleenkin hänen vakiotilauksensa. Lopussa kysyessäni tuleeko muuta? Hän kysäisi että olenko ollut lomalla kun minua ei ole näkynyt pitkään aikaan. Ihanaa! Tyyppi siis muisti minut <3 Harmi että olin itse kerrankin niin toope, etten tajunnut flirttailla takaisin.. Luultavasti takaraivossai kolkutti tieto siitä että hän on minua kolme vuotta nuorempi (kyllä olen facettanut hänet ja ei, hän ei näytä niin nuorelta), sekä mahdollinen tyttöystävä.. hmph.

3. vaeltaja on lähtenyt vaihtoon :(

4. Lähikaupan kassapoika tai oikeastaan molemmat hyvännäköiset kassapojat ovat LOPETTANEET!!! he eivät siis enää työskentele lähikaupassani, eikä minulla ole enää mitään syytä juosta tien toiselle puolelle ostamaan kurkkupastilleja.

Siinä kait se.

silmäpeliä

Elämässäni ei ole viimeisen kuluneen viikon aikana taapahtunut oikeastaan mitään hekumallista. Sinkkuelämä on alkanut tympimään, pitäisi olla rohkeampi jotta siitä saisi mitään irti.

Viikkoni kohokohtana mainittakoon kuitenkin vaeltaja. Minusta on tullut stalkkeri. Käyn syömässä eräässä opiskelijaravintolassa vain sen vuoksi että törmäisin tähän silmieni iloon ja niin on onneksi käynytkin: kahdesti! Sisuskaluni rupeavat tansimaan hiphopia ja päässäni soi Güntherin "touch me"-biisi tämän ihanan komistuksen katsoessa minuun. Vaeltaja tuo ulkonäöltään mieleeni enkelipojan ryyditettynä kujeilevalla hymyllä. Eikö kuka tahansa lämpeäisi tuollaiselle yhdistelmälle?

Parasta kuitenkin on, että hän on huomannut minut. En olisi alun alkaenkaan kiinnittänyt tähän tyyppiin sen kummempaa huomiota (johtuen lähinnä pojan uskonnollisesta taustasta), jollei hän olisi aloittanut silmäpeliä kanssani. Me pelaamme tuijotuskilpailua. Eilen hänen katseensa osui minuun ja minä jäin tuijottamaan takaisin, hän siristi silmiään ja molempia rupesi naurattamaan, en tiedä kumpi voitti sen erän. Tänään puolestaan pyrin välttelemään hänen katsettaan, sillä ihastumiseni paistaa jo kilometrien päähän ja tuijottaminen olisi ollut vain kiusallista kun poskeni hehkuivat punasena. Tarjotinta viedessäni kävelimme toistemme ohi ja hän sanoi "Terve" ja minä vastasin "Moi".. siinä se.

En oikeastaan ymmärrä mikä tämän silmäpelin pointti on, sillä se ei tunnu johtavan mihinkään. En usko että hän tietää nimeäni tai mitään minusta, minä taas tunnun tietävän liikaa hänestä (kiitos facebook!). En haluaisi olla se joka tekee aloitetta, sillä uskottelen itselleni että jos hän oikeasti on tarpeeksi kiinnostunut minusta hän tekee lopulta sen.

Uskon kuitenkin että parasta olisi vain unohtaa koko ihana kaunis enkelipoikamainen komistus, sillä kahdelta työkaveriltani olen saanut kuulla hänen olevan oikea pleijeri ja että hän flirttailee kaikkien kanssa. Se siitä minun spesiaaliudestani. Toisaalta, voinhan minä ihailla jotakin omistamatta sitä