maanantai 27. elokuuta 2012

henkeviä hetkiä

Voi voi ja lämmin leipä, kylläpä väsyttää.

Kävin juuri opiskelijaravintolassa syömässä takkutukkaisena ja erittäin hemaisevana (NOT)... Tällä kertaa söin yhdessä ystäväni kanssa, joten miesten kyttäys jäi vähemmälle.. mutta siltikin, jokatapauksessa törmäsin taas stalkkeriini! Miten se voi olla mahdollista?? En nimittäin käynyt tavanomaiseen aikaani aterioimassa vaan 2 tuntia aikaisemmin!! Ja siltikin siellä hän oli! Hän tuli istumaan lähelle pöytäämme ja vilkuili minua. Lopulta hän käveli luoksemme:

Hän:" Sori, en kerkeä nyt jäädä juttelemaan mulla on kamala kiire"
Minä: "Öööh.. okei, ei se mitään"
Hän: "Joo.. Pitää mennä lipastolle. Jutellaan sitten paremmalla ajalla. Muista tuoda tuliaisiaa reissultasi" (olen lähdössä viikon mittaiselle matkalle ystäväni kanssa)

Siis mitä?? Toivottavasti tämä "parempi aika" ei saavu ikinä. Tyyppi on melko omituinen ja hälyyttävästi karmiva! Opiskelijaravintolassa näin myös uuden heebon joka hymyili minulle turhankin iloisesti ja turhan monta kertaa.. Mistä näitä tyyppejä sikiää? Ilmeisesti otsaani on painettu isolla leimasimella teksti: puutteessa

Voisin ohimennen kertoa myös eilisestä. Olin tavanomaiseen tapaani töissä ja siellä lirkuttelin asiakkaillemme ja yhdelle työkavereistani joka kävi syömässä. Työkaveri-parka joutui kestämään minulta häröä vihjailua ja suoria ehdotuksia (jotka kaikki kylläkin oli heitetty ilmaan silkalla läpällä). Illan kuluessa väkikin harveni ja lopulta istuin takahuoneessa ryystämässä kahvikupposta tuplapalkan juoksiessa. Silloin puhelimeni piippasi ja sain tekstarin vastoin kaikkia odotuksiani mallipojalta. Luulin hänen vihdoinkin luovuttaneen suhteeni koska olen yksinkertaisesti vain ollut niin äärettömän nolo hänen seurassaan. Heitin hänelle, että tuuppa moikkaamaan mua töihin. Pelottavinta oli se, että hän todellakin tuli. Ilmeisesti tämä käsittämätön kiusaantuneisuus ja äärimmäisen nolo persoonallisuus vetoaa miehiin?? Tai tässä tapauksessa kyseessä on kyllä enemmänkin poika.

Päästessäni töistä mallipoika tuli luokseni teelle ja piparille.. eh eh, tarkoitan siis keksille. Ihan oikeasti. Rupattelimme tunteroisen muumikupposten äärellä ja lopulta kerroin että aikoisin mennä nukkumaan ja halutessaan hän voisi jäädä yöksi. Mutta vain nukkumaan! En edes halunnut kuvitella millainen häpeäsirkus itse seksi tämän pojan kanssa olisi kun suuteleminenkin oli yksissään niin kiusallista. Hän tosiaan jäi ja juttelimme aamun pikkutunneille asti ties mistä diipeistä keskustelunaiheista, mainittakoon näin esimerkkinä: sielunvaellus, avaruus, maailmankaikkeus, unet, itsetunto, luomiskertomus.. Joo-o. Kelatkaa, taidan olla joka pojan pahin painajainen! Raukkelit luulevat saavansa intiimiä kanssakäymistä mutta sen sijaan joutuvat tuntikaupalla ottamaan osaa hengellisiin keskusteluihin.

No myönnettäköön... ehkä yö olisi ollut hieman erilaisempi jos jompikumpi meistä olisi omistanut ehkäisyvälineitä. Toisaalta olen kyllä kiitollinen, että minulta puuttuivat nuo joka sinkkunaisen tärkein varuste, sillä kaikesta hyvännäköisyydestään huolimatta poika ei vedä kovinkaan paljon seksuaalisesti minua puoleensa. Taidetaan olla eri aaltopituudella.

Kondomikauppaan --->


ps. Toivottavasti saan vuoden työntekijä-tittelin kun pidän hyvää huolta asiakkaistamme myös vapaa-ajallani.



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti