kohtaamisia

Alan pikkuhiljaa epäillä, että hengitykseni haisee pahalle tai että älykkyysosamääräni vaikuttaa niin pieneltä avatessani suuni, että karkoitan miehet ympäriltäni. Sinkkuudessa hassua on se, että monet pojat tulevat yhtäkkiä luokseni juttelemaan (näin ei todellakaan käynyt koskaan seurustellessani), mutta he katoavat luotani yhtä nopeasti kuin ovat siihen tulleetkin. Mistä tämä johtuu?

Voin kertoa muutaman viimeaikoina sattuneen esimerkin: Käydessäni opiskelijaravintolassa eräänäpäivänä kyyläämässä josko vaeltajaa näkyisi. Ei näkynyt ja minä jäin istumaan hetkeksi aulaan odottamaan ajan kulumista.. Viereeni istui eräs poika ja hänen ystävänsä, he juttelivat kaikesta minun näppäilessä kännykkääni. He poistuivat paikalta ja minä päätin seurata perässä (en heitä! mutta siis ulostautua rakennuksesta). Ulkona avatessani pyörääni, toinen pojista kävelee luokseni ja käy seuraavan keskustelun kanssani:

Hän:" Moi"
Minä: "Mmmooi?"
Hän: "Mitäs teet tänään?"
Minä: "Käyn äitini luona kylässä ja menen sen jälkeen töihin.. entäs sinä? Aurinkoa menossa ottamaan?"
Hän: " Joo, mistä sä tiesit?"
Minä: " No ööh, mä salakuuntelin sua ja sun ystävää tossa aulassa........"
Hän: "Ööh.. okei, no mutta katellaan!"

ja niin hän poistui paikalta minun jääden seisomaan hämmennykseni kanssa paikoilleni.. ehkä olisi pitänyt jättää salakuuntelu mainitsematta?

Toinen kohtaaminen töissä.. Asiakkaakseni asteli taivaallisen komea poika ruskeine silmineen ja hymyilevine kasvoineen. Hän oli kuin pala aurinkoa! Poika oli juuri sen näköinen ihminen joka tulee mieleen sanasta HOT! Valitettavasti innostukseni lakkasi siihen kun kysyin mitä hän tahtoisi tilata ja vastaukseksi sain kahden ihmisen ruoka-annoksen.. ilmeisesti toinen annoksista olisi menossa tyttöystävälle. Pitihän se arvata, miehet ovat kuin vessoja jnejne.. Aloin kasata hänen annostaan lievän pettymyksen kanssa, ehkä tämä loisti kasvoiltani sillä poika aloitti keskustelun:

Hän:
" Alkaako tää tökkimään välillä, käydä yksitoikkoiseksi?"

Minä:

 " Noo ei oikeastaan, täällä käy niin erilaisia asiakkaita ja kaikki tilaa niin erilailla että ei siihen sillälailla kerkeä kyllästymään. Ja parasta tässä työssähän on se, että täällä käy tuollaisia hyvännäköisiä asiakkaita niinkuin sinä joille flirttailla, sääli vaan että yleensä ne tilaavat myös tyttöystävälle ruoat."

Hän:

"Ei ei!! Mä syön kyllä nuo molemmat itse!"

Minä:

"Ai oikeasti? No se muuttaa asiaa"

ja päläpäläpälä... lopulta poika vain toivotti hyvät työpäivänjatkot.. mikä menetys!!

ja sitten vielä kolmas kohtaaminen. 

Eilen istuin ystävättäreni kanssa opiskelijaravintolassa syömässä kun vessasta asteli ulos suhteellisen komea poika ja katseemme kohtasivat. Poika käveli pöytämme luokse ja kauhukseni pysähtyi siihen. 

Hän: "Moi!"

Minä: "ööm.. Moi"

Hän: " Mitäs sulle?"

Minä: "Ööm.. tunnetaanko me jostakin?"

Hän: " Joo.. Sä olit se jolla on söpö ääni"

Minä: "hahhhaha.. ööh, kiitos! Niin joo, nythän mä muistankin! Sä tulit juttelemaan mulle sillon pari viikkoa sitten"

Hän:" joo, mitäs teet tänään?"

Minä: "Menen töihin as usual"

Hän: " Taas? No joo, katellaanpa taas!"

Ja niin hän jälleen poistui paikalta.. Sama tyyppi jota olin edellisellä  kerralla salakuunnellut. Yksikään kohtaamistani pojista ei ole kysynyt nimeäni tai numeroani. En selvästikään ole päässyt jyvälle sinkkuelämän säännöissä, sillä en ymmärrä keskustelujen pointtia. Tai ehkä lähetän itse ristiriitaisia signaaleja? tai kenties olen vain niin outo että minut on parempi kiertää kaukaa?..